Huomasin taas miten hankalia hahmot voivatkaan olla. Tyypit, joiden piti olla päähenkilöitä, on sysätty julmasti sivuun ja alennettu sivuhenkilöiksi, ja tarinaan ne taitavat tulla mukaan vasta loppupuolella.
Uusi päähenkilö on täysin uusi tuttavuus, jonka elämässä tapahtuu traagisia asioita, joiden takia elämä heittää vähän häränpyllyä. Ja kun nuoren ihmisen elämässä tapahtuu jotain kamalaa, on reaktio aika selvä...
Huomasin myös tässä yhteydessä, että joskus kannattaisi ottaa ihan kunnolla selvää asioista ennen kuin kirjoittaa. Yleensähän kyllä otankin selvää niin tehokkaasti etten muista kirjoittaa itse tarinaa, kun upouudet faktat muuttuu niin kiinnostaviksi... Hups. Mutta nyt täytyy etsiä lääketieteellistä faktaa autokolareista ja onnettomuuksista ja kaikesta mistä en tiedä mitään.
Lisäksi tämä aihe liippaa ehkä liiankin läheltä omaa tilannettani. Koiraparka säikähti pahanpäiväisesti kun tunteet otti taas vallan liian voimakkaasti kesken kirjoittamisen. En näköjään tajua, että voin olla tappamatta jotain hahmoa jos haluan! Toisaalta taas... en halua olla tappamatta sitä hahmoa, koska muuten päähenkilölle ei kävisi niin kuin käy.
Ei hitto, tästä tulee rankka marraskuu!
torstai 3. marraskuuta 2011
tiistai 1. marraskuuta 2011
NaNoWriMo 2011
Suuri kirjoitushaaste nanowrimo alkoi siis tänäkin vuonna. Usean vuoden tauon jälkeen aion ottaa osaa haasteeseen ja haastan itseni kirjoittamaan ainakin 30,000 sanaa. 50,000 on Se Haaste, mutta jos päädyn vähempään määrään, en aio silti ripotella tuhkaa ylleni ja kulkea säkissä. Vaikka se kieltämättä olisikin haaste sinänsä ja mielenkiintoinen kokemus.
Kirjoitan nuortenkirja-genreä, sijoitin tarinani Lappiin ja otan kirjassani vieraita vastaan. Eksytän ihmisiä tunturiin, hoidan eläimiä, teen retkiä kylään ja metsiin, kalastan, metsästän, väittelen, suututan ihmisiä ja aiheutan kulttuurishokkeja.
On täysin sallittua olla ensimmäisenä nano-päivänä poissa koulusta, joten istuin muutama tunti sitten koneeni ääreen ja naputtelin pari sivua tekstiä täyteen. En tiedä mikä on tämän päivän kiintiö, mutta kovin pieni se ei varmasti ole. En halua, aio, enkä saakaan edes neljännestä tänään valmiiksi, mutta jos muutaman tuhat sanaa tänään kirjoitan, olen tyytyväinen. Flow ei vielä iskenyt, mutta sanoja on tuhat. Jos saan flow'n päälle, sanoja tulee rutkasti enemmän, ja rakas joutuu viemään koirat iltalenkille. Ja syömään päivällisen yksin. Enkä ehdi tänään ratsastamaan.
Mutta se kaikki riippuu tietenkin siitä, kuinka pitkään saan flow'n pidettyä hengissä.
Mutta tästä se lähtee!
Kirjoitan nuortenkirja-genreä, sijoitin tarinani Lappiin ja otan kirjassani vieraita vastaan. Eksytän ihmisiä tunturiin, hoidan eläimiä, teen retkiä kylään ja metsiin, kalastan, metsästän, väittelen, suututan ihmisiä ja aiheutan kulttuurishokkeja.
On täysin sallittua olla ensimmäisenä nano-päivänä poissa koulusta, joten istuin muutama tunti sitten koneeni ääreen ja naputtelin pari sivua tekstiä täyteen. En tiedä mikä on tämän päivän kiintiö, mutta kovin pieni se ei varmasti ole. En halua, aio, enkä saakaan edes neljännestä tänään valmiiksi, mutta jos muutaman tuhat sanaa tänään kirjoitan, olen tyytyväinen. Flow ei vielä iskenyt, mutta sanoja on tuhat. Jos saan flow'n päälle, sanoja tulee rutkasti enemmän, ja rakas joutuu viemään koirat iltalenkille. Ja syömään päivällisen yksin. Enkä ehdi tänään ratsastamaan.
Mutta se kaikki riippuu tietenkin siitä, kuinka pitkään saan flow'n pidettyä hengissä.
Mutta tästä se lähtee!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)